Lomaa… niin mistä?

Kirjoitushetkellä on sen verran kiva tilanne etteivät työt rassaa enää kesän suhteen. Oon tehnyt hulluna töitä kesän: lehtiä oon jakanut 6+2/8 systeemillä (työ+vapaa/ päiviä) aamuyöt ja tehnyt iltavuoroja yhen kaupan kassalla. Nyt olis sen verran vapaata ettei tarvii kassallekaan palata ennen kuin ens viikonloppuna. Mutta haasteet ei lopu.

Vyökoe huomenna taekwondossa

Joo, on sitten jotain haastetta. En oo käynyt viimeaikoina monessakaan treenissä/viikko ja työt on osittain syynä, osittain vaan ei ole viitsinyt/jaksanut. Viimeiset pari viikkoa meni ensin tenttiin lukiessa (mitä lehdenjaosta kerkesi) ja sitten taas molemissa töissä. Kaiken muun lisäksi sain vielä harjoittelijan piirille pariksi viimeiseksi päiväksi.

Nyt sitten olisin kerennyt käymään kaikissa tämän viikon treeneissä, mutta käväisin vaan maanantaina ja keskiviikkona. Huomenna  siis vyökoe, jossa ehkä olisi voinut aikaisemminkin käydä, jollei olisi ollut kaikenlaista syytä/ tekosyytä. Kesäkuun vyökokeen vältyin nukahtamalla ja heräämällä kokeen alkamisaikaan ja olisi tuolloin ollut kesätenttikin, josta vältyin myös nukahtamisen takia, aamulla jaoin kuitenkin lehtiäkin.

Mutta joo, jos se huominenkin menisi niin kuin pari viimeistä viikkoa töiden osalta: välillä väsyttää eikä aina oo kivaakaan ollut, mutta hommat on kuitenkin hoidettu kunnialla loppuun. En oo tosin itsenäisestikään treenaillut: toivottavasti huomenna sitten (tai no, kirjoitushetkellä taitaa olla saman vuorokauden puolella), pitäis noita hyppypotkuja ainaskin katsoa vielä ja hiukka tuota teoriaakin. Punnerrushaastetta en oo tällä viikolla jaksanut: testasin tiistaina ja sain saman 27 kuin alkutestissäkin (tosin noi alkupunnerrukset oli aluksi keveitä 1. viikolla) ja sen jälkeen ei oo huvittanut tavoitella vaikka pari kertaa toistakymmentä olenkin yrittänyt ennen kuin motivaatio loppuu. Täytyy kattoo miten jatkaa…

Jos koettais nukkua, on noitten Postin hommien loputtua tullut nukuttua kello 5 asti ja sitten uudestaan tuntien päästä nukahtanut ja herännyt puolilta päivin (ilman alkoholin apua, sillä menee putkeen mut nukkui melkeen yhtä kauaan). Kaipaa jo ihan elämän perusasioita, enkä oo harkinnutkaan tuota 4 * 45 minuuuttia-unisysteemi minkä pitäisi maksimoida valveillaoloaika. Jos nyt “ensin” optimoisi painoa/ruokavaliota ja lihaskuntoa…

PS. Pitäis tota piraattipuoluehommaakin alkaa virittelemään kun kukaan muu ei näytä paikallisesti olevan sen aloitteellisempi… tulee se OM:n päätöskin pian

Elä nyt

On niin helppo juuttua arkeen, jäädä kulkemaan samoja pieniä ympyröitä elämässään. Tässä kevään edistyessä huomaa jälleen kuinka paljon on opintojen vielä tehtävää, uusittava tentti ja harjoitustyö nyt meneillään olevien kurssien lisäksi. Monta juttua on myös jäänyt tekemättä aiotuissa asioissa syksyllä ja talvella. Eipä tosin noita suunnitelmia ole liian hyvin dokumentoitua.

Laihdutukselle asetetut toimintatavoitteet eli liikunta- ja ruokailutottumusten muuttaminen on onnistunut ainoastaan ruokavalion kohdalta. Liikunnan määrä on jopa vähentynyt, mutta ruokailutavoitteet ovat menneet kohdalleen:

RUOKAVALIO
- Osa aamiaisista puuroaamiaisiksi (3+ /viikko, energiansaanti vähenee ehkä 100 kcal/kerta)
- ei sipsejä, ei karamelleja, suklaata korkeintaan kerran viikossa
- opiskelijaruokalassa vastedes yksi leivänpala jos sitäkään
- tilalle hedelmiä ja vihanneksia, eli saisi ostaa enemmän esim. rypäleitä, juureksia (tuoreita!)
- tee soppaa viikonloppuisin, vältä pitsaviikonloppuja

Soppaa en varsinaisesti ole laittanut kertaakaan ja joskus taitaa tulla leipää otettua enemmänkin, mutta periaatteessa olen onnistunut tavoitteissa ja ylimääräisenä tavoitteena onnistunut myös pitämään päivittäisten ruokailujen määrät 3-4/päivä eli ei turhaa napostelua. Aineenvaihdunta on ehkä hidastunut, mutta liikunnalla tuokin palautuu. Ja hidas muutoshan ehkäisee jojoilua .

Tulin tämän päivän taekwondotreeneistä ja vaaka sanoi että painoni oli vihdoin alle 75 kiloa. Eli suunta ainakin on oikea eli kohti tavoitetta (BMI kohti 22:sta). Vaikka eivät Inkeri ja Eino lauantaina vieraillessaan pitäneet minua lihavana, mutta oli paremmat painoindeksitkin heillä (24 ja 22).

Mutta takaisin arkeen juuttumisesta: on helppo juuttua johonkin virikkeeseen, johon turvautua tylsyyden tai muun tunnetilan takia. Varsin monella tämä on makean tai suolaisen nälkä, ehkä joillain rasvaisenkin,  ja tähän sortuvat paremmatkin meistä. Kuolihan Elvis nimenomaan ylensyömisen takia, hänen elämänsä  ainut ilo elämän loppuvaiheilla oli miehen itsensä mukaan syöminen.
Mutta on muitakin virikkeitä: television katsominen, nettifoorumien ja -sivujen (yleensä tietyille asioille omistautuneiden) selailu, joillekin tietyn tyyppin liikuntakin (siis sairaassa määrin kuntoileville, en tunnista ongelmaa itsessäni) jne. Nämä syövät ihan yhtä lailla aikaa: onneksi pääsin yhdestä hiljattain melkein kokonaan eroon, nimittäin salaliittoteorioita “paljastavan” Alex Jonesin (no, pieni osa jutuista vaikuttaa valideilta) ja hänen hengenheimolaisten kuuntelemisesta. Vielä netistä löytyy muuta “turhanpäiväistä” joka on välillä ihan paikallaankin, mutta yleensä ajanhukkaa, siis siinä mielessä että olisi oleellisempaakin tekemistä.

Mutta nyt päivän ajatukseen: kuinka paljon on orjana arjen virikkeille ja toisaalta kuinka paljon uskaltaa tehdä jotain sellaista mikä on vaikeaa tai jota ei ole aikaisemmin tehnyt erottaa miehet hiiristä (en halua halveerata marjanpoimijoita, se on hyvä harrastus ja on ihan kunnioitettavaa jos löytää sille aikaa. Hiiret sen sijaan levittävät tauteja). Kamppailen itse opintovuoren ja muiden tavoitteiden yhteensovittamisen kanssa, ja jostain pitäisi löytää aikaa liikkua ja edistää piraattiaatetta ja muutenkin parantaa itseä ja maailmaa. Mutta on löydettävä tie, ja väitän jopa että voin olla väärässä jos katson että minun pitäisi tehdä enemmän saavuttaakseni nämä asiat. Turhat asiat veks.

PS. Olisin ehkä mennyt treenien jälkeen vielä lenkille, mutta tkd-harkoissa hikoaa niin paljon haaroista että ennen lenkille lähtöä olisi jo joutunut vaihtamaan (ainakin alus-)vaatteet. No, ehtiihän muutenkin joku toinen päivä…

Kohti normaalia … elämää?

Olen hyppinyt vaa’alla enemmän kuin on tarpeen ja nyt näyttää siltä että painoindeksi alkaa lähestyä normaalia eli 25:ttä eli vähän päälle 75 kiloa. Oli sen verran mielenkiintoista muu elämä että viime viikolle kertyi päiviä jolloin söin vain kolme kertaa päivässä. Tuo taktiikka alkoi rakoilla sunnuntaina: kävin ostamassa sitten lähikaupasta karjalanpiirakoita ja hedelmät oli kaikki syötynä joten kaipa tässä on aiheellista vaihtaa strategiaa: liikutaan sitten tällä viikkoa enemmän.

Taekwondossa tuli käytyä viime viikolla vain maanataina, ja ajattelin korjata tilanteen tällä viikkoa ja alkaa taas tavoitella “4+ kertaa viikossa”-tavoitetta. Lisäksi suunnittelin vyökokeeseen menoa seuraavan kerran kun se on mutta nyt alkoi tehdä mieli osallistua liikesarjakilpailuun ensi kuun lopulla. No, vielä on aikaa pohdiskella. Toisensa poissulkeviahan nuo ovat, kun vihreävöisen pitäisi kisassa enemmän osata, jos siis vyön saisi. Toisaalta, en tunne itteäni kovin valmiiksi tuohon vyökokeeseenkaan…

Pitäisi siis treenata enemmän. Toisaalta, niin pitäisi harrastaa montaa muutakin. Nettiohjelmoinnin maailmaan ajattelin syventyä ja opintoja on muutenkin. Jotain sentään on tullut luettua, nimittäin parin skeptikon ja evoluutioteorian puolustajien artikkelia elokuvasta expelled. Kyllä on alhaista tuo “älykäs suunnittelija”-väki. No, itsensäpähän nolaavat.

Aloitin toisenkin blogin kun satuin ostamaan tietokoneen hulluilta päiviltä. Siitä myöhemmin.

Muutosta elämäntapaan?

Otti tuo elopaino sen verran päähän että aloin miettimään  mitä asialle tehdä, ja vaikka taekwondo-harjoitusten ja juoksemisen harrastaminen on jäänyt alle vanhankin normin, niin jotain kuntoilua olen saanut tehtyä kotona sisätiloissa. Jotain punnertelua, jne. Mutta periaatteessa voin alkaa tavoitella itselle asettamiani liikuntatavoitteita ensi viikolla. Päätavoite on tällä viikolla ollut ruuan keventäminen: strategia on ollut neljä ruokailua päivässä ja se on aika hyvin pysynyt pääsiäismässäyksen jälkeen ja osin  myös sen aikana. Tosin mietityttää edelleen olisiko torilta pitänyt ostaa savulahna. No, ensi viikolla ehkä sitten…

No, jotain edistystä on ehkä tapahtunut liikkumisenkin puolella kun on etsinyt erilaista näkökulmaa, rauhallisuutta kun tarvitsee tämän maailman tapahtumiakin seuratessa. Mutta mitään painonpudotusaikataulua en ole asettanut, vaikka ehkä olisi hyvä kun kyse on sentään yli 10 kilosta.

Politiikasta en nyt kirjoita, vaikka ajatukset ovat sielläkin kiertäneet.