Takaisin kannattajia keräämään

Tuli tässä tänään laskeskeltua että nyt on kulunut kaksi kuukautta Piraattipuolue r.y.:n kannattajakorttikampanjasta ja kun itse on kerännyt vain 60 korttia, on tahti tällä hetkellä alle kortti per päivä. Syitä ja varsinkin tekosyitä tyssänneeseen innostukseen on, mutta ajattelin ensin purkautua asiasta näin kirjallisesti ja sitten käydä toimeen seuraavien tekosyiden poistamiseen:

• Kortteja ei aina oo mukana, eikä välttämättä kuulakärkikynääkään. Tää on osa sitä että muutenkin pitäisi lähtee vähemmän viime tingassa kaikkialle. Turha tekosyy, kohtuullisesti noi kortit on tähänkin mennessä olleet mukana,
• En viitsi lähteä kysymään eri luentojen yms. tauoilla. Tää on silkka tekosyy, sillä enemmän oon taitanut käyttää aikaa korttien kysymisen välttelyyn kuin korttien kysymiseen & täytättellyyn. Onhan se yksi saatu kannattajakortti, jos ei nyt iloinen yllätys, niin ainakin mukava hetki!
• Välillä syyllistyy siihen “muut saa kerätä” ajatteluun. Laiska mies on laiska, mutta ei tämä mailma niin täydellinen/valmis ole että voisi tyytyä vain toisten kädenjälkiin. Varsinkin kun en oo se eniten kerännyt ihminen. Kait se tilanne on todellinen että pitää kerätä se yli sata kappaletta eikä vaan tyytyä välittämään noita niin kuin nyt tekee.

Olis kyllä tarkoitus edistää tulevaa kokoustakin (23.11. klo 18 eteenpäin Proffan kellarin kabinetissa), pitäisi vielä vuorokauden sisällä tehdä ja monistaa tuokin erityinen mainos joka koostuu perusasioista, alhaalla olevista mukaan otettavista repäisyinfosta (ainakin www.piraattipuolue.fi) sekä marraskokouksen ajankohdan.

No, kirjoitushetkellä on kello melkein yksi yöllä joten katotaan miten kauan näiden asioiden parissa valvoo

Ehkeytyminen

Joo, tuon edellisen “rikki”-jutun jälkeen on käynyt ihan jees. Sain tuolla ton keräysongelman hoidettua. Nyt oon tällä hetkellä toisena kerätyissä määrissä: http://wiki.piraattipuolue.fi/Kannattajakorttitilanne .

Mutta joo, aikapulaa poden…

Rikki

Käynnistyi tuo Piraattipuolueen kannattajakortien keruukin sitten viime viikon perjantai eli 12. päivä syyskuuta 2008. Onnistuin vielä hommaamaankin noita silleen että sain noutaa nuo kello 16 tuolta Kuralan postiyksiköstä, näitä pieniä yo-kylässä asumisen iloja Sitten vielä kokoukseen kello 17 paikkaan joka on ihan eri suunnassa yo-kylästä katsottuna. Jäi totta kai tkd-treenist väliin, senhän arvasi kun samaan aikaan alkavatkin.

Lauantai: kauppaan (sain asiakkaan allekirjoittamaan kannattajakortin, töihin “aamu”-vuoroon ja sitten tenttiin lukemaan. Ei kerkee kerään ja treenejä ei normaalisti ole. Jotenkin turhan oloinen päivä, ei tullut kuitenkaan liikaa luettua (jotain Puolueen paikallisen toiminnan maileja taisin lähettää vielä seuraavan vuorokauden puolella).

Sunnuntai jonkin sortin uusinta tästä paitsi etten mennyt treeneihin vaikka olis päässyt, ja töihinkin olisin päässyt sairastumisen takia mutt tenttiin luku meni etusijalle.

Maanantai: Aamutentti. Luvattuja kannattajakorttien postitusta. Treeneihin. Mitään muuta ei tullut tehtyä, kait. Päivät menee johonkin muistiaukkoon nykyisin.

Tiistai: sain kerättyä 4 korttia luentojen väliajalla kun uskalsin avata suuta. Kädet tärräsi ihan hirveesti joka korttia ojentaessa. Menisi paljon paremmin jos ei olisi yksin tai saisi jonkin roolin päälle. Mutta tällainen ujo introvertti kun on… ajattelin kyllä mennä kysymään JIT:n luennolta en sitten viittinyt. Asteriskin toimistollakin sitten istuin jonkun aikaa, emmä sielläkään viitsinyt kysellä, kun ei niin montaa ihmistä käynytkään samaan aikaan ja yhdeltä (vai kahdelta?) jo sain kortin. Tosin pistin Saloon 10 korttia. Näin BobaMa:n kaupungilla, syötiin pitsat ja vaihdettiin hiukan kuulumisia: kritisoin tota flyijeria jonka zzorn oli viitsinyt tehdä. B. tuumaili kanssa kritiikkini järkevyyttä. Päällimäiseksi jäi käteen se että www-osoite voisi olla suurempi kuin esim. otsikko “Kerää kannattajakortteja!” (imperatiivin käyttö nyt muutenkaan ei herätä ajatusta helposta lähestyttävyydestä varsinkin kun lauseen nomiini on vielä arkisanaston ulkopuolelta) ja teksti voisi olla isompaa suuressa osaa flyijeria (ja tasalaatuisempaa luettavuuden kannalta), toisaalta tekstiä on liikaa.  Joka tapauksessa haluan jotain selkeämpää jota voi sekä jakaa ihmisille että kiinnittää ilmoitustauluille ja se täytyy tehdä itte. B huomautti että on noita Piraatti-julisteita on kanssa wikissä, laittoi linkkiäkin myöhemmin. En tykkää noista, niissä on taas liian vähän informaatiota ja  ovat muutenkin latteita sanomaltaan. Huonompana ideana pidän kuitenkin tuota ehdotusta flyijerin ja julisteen yhdistelmästä ilmoitustauluille. Häipyy helpommin kun uudet ilmoitukset saavat paikkansa mikäli on 2 kpl samasta ja 2 huonoa/keskinkertaista (ilmoitustaulukäytössä siis) ei korvaa yhtä hyvää/kelpoa. Kirjoitteli taas iltamyöhään ja teki demoja viime tingassa (kahdet aamulla, pakkorako tehdä kun osa on kuitenkin pakollisia tenttioikeuteen).

Tänään: univelan jo kerryttyä useisiin tunteihin (taas olin jotain kirjoitellut edellisenä yönä), heräilin aamulla. Lyhyet unet, herkällä hermot. Lukee sähköpostin, jos vaikka joku muukin haluaisi hänelle postitettavan kannattajakortteja, pääsi yhdestä tapauksesta kuitenkin eilen eroon.  Yksi viesti tullut, jossa otsikossa kannattajakorteista. SItä lukee ja miettii “Mikä hoputuskirje tämä on?” . Puolueen tiedottaja se siinä jakaa viisautta siitä kuinka pitäisi pääkaupunkiseudun ulkopuolellakin kerätä kortteja. Toteaa että ei kannata näin ärtyneenä lukea, käy suihkussa ja pakkaa tavaroita nopeesti että kerkee ekoihin demoihin ajoissa pyöräileen.

Ekoissa demoissa jotain 8 ihmistä ja 15 seuraavissa. Huomaa että antiperspirantti jäi laittamatta kainaloon. Ei viitti kysyä. Todennäköisyyslaskennan demoista jää liian vähän aikaa seuraavaan luentoon, kiireesti Assarille kasvisruokajonoon että ehtii seuraavalle luennolle. Seuraavalle luennolle kävellessä (kerkesin kun tuli luennoitsija sen verran myöhään itsekin, 5 metriä jäljessä) alkoi taas jutut purkautuun päässä. Mitä helvetin järkee on lähettää noita hoputuskirjeitä kun kampanjasta on kulunut vasta viisi päivää (ja vielä aamusti)? Oliko se tavoiteaika joku viikko hä? Jotain tolkkua noihinkin, ehkä sitten kun (ainakin) tasan viikko on kulunut tai ihan kampanjan ekana päivänä. Muutenkin tuntuu että eivät ymmärrä muun Suomen tilannetta tuolla “kehä 3. sisäpuolella”.  Asiat etenevät yleensä hitaammin ja osin koska on vähemmän ihmisiä mukana toiminnassa. Sen lisäksi tuota viivettä tapahtuu eri syistä, mm. usein siitä ettei olla toiminnan keskiössä.

On ollut aika laihaa tuo kokousosallistuminen täällä Turussa, 2 vakiporukka-aktiivia (kolmas ei yleensä pääse paikalle vaikka koetetaan sovitella, niin siinä näköjään käy kun yksi opiskelee, toinen tekee töitä “normaalisti” ja ite opiskelun ohella hiukan työskentelee viikonloppuna) ja mahdollisesti kolmas hassu vähemmän aktiivi. Mitään yhteiskeräystilaisuuksia ei olla vielä saatu yhteensovitettua aikataulujen takia, toivottavasti sekin onnistuu pian. Sen sijaan kerääjätilanne ei ole sellainen kuin esim. jostain wikisivusta saatetaan päätellä. Wikistä puuttuu ainakin 3 Turun kerääjää, joilla on jokaisella yli 40 korttia.  Lisäksi Salossa kerätään ainakin kahden henkilön voimin, joskaan en ole painostanut ketään vielä yhteyshenkilöksi sinne.

Mutta sinne luennolle. Osittain ei pystynyt keskittymään luentoihin koska ajatteli piraattihommia, osittain pystyi. Ajatteli että tauolla kysyn olisko kortintäyttäjiä, ja sitten JIT-luennolle kysyyn kun tää loppuu. En uskaltanut. JIT-kurssin salissa kävin, mutta sitten iski päälle ahdistus lopullisesti. “Tehkööt muut enemmän hommia tämän päivän osaalta, nähdään sitten kuinka hyvin tuollaiset hoputusviestit lisää tulosta” kävi päässä ajatuksena niin kuin pariin kertaan muutenkin päivän aikana.

Kotiin päästyäni luin viestin uudestaan: ei tuo oikeesti sisällön puolesta ole hoputusviesti, vaikka siltä se tuntuukin. Ehkä oon vaan väsynyt.

Katotaan nyt saanko tänään jotain tehtyä PP-juttujen suhteen. Muitakin harmittavia juttuja on, reititin pitäis varmaan buutata kun ei leiki Macin kanssa ja siivotakin vois. Taekwondo-treeneeihin vois lähtee niin kuin normaalisti, jos vaikka olis kivaa…

Ei hassumpi alku

Olin tuossa Varsinais-Suomalaisten piraattipuolueen perustajien kokoontumisessa lauantaina (ja jälkeenpäin kuulin että Lahdessa olisi ollut Anonyymin järjestämä Skientologian vastainen mielenosoitus, on se hyvä ettei näiden väliltä joutunut valitsemaan ) ja kokoustettiinkin ihan kivasti melkein kolme tuntia. Skarpin oloista porukkaa, täytyy myöntää. Hiukan yllätyin kun olin ainut yliopistoa käyvä ihminen siellä, vaikka olihan siellä korkeakouluopiskelija AMK-puolelta. No, sinällään positiivisen heterogeeninen joukko ikä- ja sukupuolijakaumaa lukuunottamatta (eikä kieltämättä esim. hoitoalan tai humanistien edustajaakaan löytynyt joukosta vaan tekniikka oli “yliedustettu”).

Déjà vu

Kieltämättä nousi mieleen entiset järjestökokemukset Transhumanistiliiton Turun toiminnan ja Satakunnan Rauhanpuolustajien osalta. Mitään taikatemppua en ole edelleenkään keksinyt miten maakunnan (tai vaalipiirin) pienemmistä kunnista saataisiin mukaan ihmisiä siten että toiminta ei keskittyisi vain kohtuulisen kokoisiin kaupunkeihin. Ei kuulostanut liian hyviltä muiden ajatukset lauantaina, mutta voisihan noita koittaakin, resurssejahan siinä vaan kuluu (ei niin pieni demoralisoitumisvaara on olemassa, jos ei olla huumorimielellä liikkeellä).

Toinen probleema mikä nousi aikaisemmastakin toiminnasta mieleen on että miten saada lisää ihmisiä mukaan toimintaan? Toivottavasti muut eivät ole liian optimistisia asian suhteen, voi olla että jo kymmenen aktiivin joukon saavuttaminen vaatii kovaa työtä. Nythän paikalla oli vain 6 ihmistä ja kiinnostuneista pois jäi mr. Zombie. Toisaalta se että esim. yliopistolta (tai Åbo akademista ei ketään tai AMK:stakin vain yksi) ei ollut ketään muuta paikalla tarkoittaa että ehkä porukkaa pitää vain herätellä, kyllähän noita FLOSS-tyyppejäkin immateriaalioikeudet kiinnostaa ja niitä niemenomaan yliopistolla  hilluu. Eikö todellakaan ollut mikään yllätys että keski-ikäiset loistivat poissaolollaan, ja jos joku sitä olisi edustanut, niin kyseessä olisi ollut suurella todennäköisyydellä virkatehtävissä oleva SUPOn edustaja (perkeleet, jos vakoilette Rauhanpuolustajia niin miksette piraatteja? Vai arvioinko jonkin paikallaolijoista väärin? Luultavasti skoudet vaan ei oo ajan hermolla kun Googlekin on niille selain)

Vihaisena viimeaikoina

Viime karkauspäiväna huomasin että olin ollut varsin vihainen maailman ja Suomen erinäisiin asioihin. Ajattelin jo silloin purkaa ajatuksiani tässä ja päästä tuosta miltei suunniltaan itseni  ajavasta tunteesta, mutta vihani ei ole ole laantunut tähänkään päivään mennessä. Olen ollut vihainen sekä itselleni että muille.

Jos aloitan Suomesta: ns. nettisuodatuskeskustelua on ollut mielenkiintoista seurata. En sano että mukavaa, suurimmalla osalla toimittajista kun on ollut asiassa pallo hukassa. Tosin on joutunut itsekin perehtymään omiin näkemyksiinsä ja uudelleenmuotoilemaan niitä. Asia pännii sen verran – siis esimerkiksi se että keskustelussa keskitytään teknologian käytön eikä salaisten päätösten käytön seurauksiin, jos itse asiasta ylipäänsä on puhuttu- että kovasti miettii pitäisikö tehdä isompi kirjoitelma tai jonkin sortin videopätkä asiasta. Ja mikä niitä ihmisiä riivaa, jotka kokoomusta vaali toisensa jälkeen äänestää (vastaan omaan retoriseksi tarkoitettuun kysymykseen: ryssänpelko, kyvyttömyys nähdä pintaa syvemmälle ja  hyvinkin peitelty ahdasmielisyys)?

Jos sitten jatketaan sillä miksi olen ollut vihainen itselleni: aikaansaamattomuudessa lienee näiden asioiden ydin. Kieltämättä, kirjoitan tätä kun samaan aikaan kun voisin istua tentissä johon en ole lukenut. No, ilmoittauduin jo seuraavaan kuulusteluun. Mutta tästä en ole itselleni vihainen. Asiat joista olen itselleni vihainen, ja joista ei ehkä pitäisi olla liittyvät rahaan ja opintoihin.

Opinnot ovat ovat edenneet ihan kohtuullisella vauhdilla. Näin ei ollut aina ja sitä oli väärällä alallakin: opintotuen opintoraha on miltei käytetty, ja tässä miettii saako sitä rahansa riittämään. Säästöjäkin on mutta ne ovat kiinni osakkeissa ja kukaan pörssiä seurannut tietää että kurssit ovat laskeneet. Ja sitä miettii olisiko pitänyt sijoitukset muuttaa rahaksi, aikaisemmin kun sitä mietti olisi ollut hyviä aikojakin nostaa rahat (ei vaan ole tarvetta nostaa kaikkea kerralla).

Maailman asiat ovat kuitenkin tämän maaliskuun aikana eniten ärsyttäneet. Palestiinalaisille aiheutetut ongelmat ovat niin tavallisia ja peiteltynäkin(=”mediaan siistittynä”) raakoja että ei edes uskalla katsoa asiaan liittyviä uutisia. Hiljattain kuuli Lakota-intiaanienkin huonoista oloista, ja vahvisti kuvaa entisestään USA:sta epäoikeudenmukaisena, syrjivänä yhteiskuntana. Mikään ei näköjään ole muuttunut Amerikan alkuperisten asukkaiden kohtelussa, ainakaan parempaan suuntaan. Lakota-miesten ennustettu elinikä on alle 44 vuotta ja asuinolot hirvittävät. Vihaksi pistää että tällaista tapahtuu teollisuusmaissa.

Sen lisäksi on se tavallinen Venezuelan ja muun etelä-Amerikan ongelma ja siihen liittyvä vääristely. Puppugeneraattori näyttää toimivan Kolumbiassakin, tai ainakin sieltä saa raaka-ainetta.

Mutta näin: en oikeen tiedä mikä vähentäisi tätä yleistä ärtymystä maailman asioihin liittyen. Piraatipuolueen, www.piraattipuolue.fi, perustamiseen mukaan menemistäkin mietin. Saa nähdä.